Puolustus Jänisjokilinjalla
Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/
Puolustuslinja Jänisjoen itärannalla
Armeijakunta määräsi 17.7.1941, että 11.Divisioonan tuli asettua puolustukseen linjalle Jänisjoen itärannalla. JR50:n vastuualue tuli kulkemaan Jänisjärvestä alaspäin Jänisjokea pitkin aina Harlun seudulle saakka. Kapteeni Saarelaisen III Pataljoona asettui lohkon pohjoisimpaan osaan ja kapteeni Väänäsen II Pataljoona eteläiseen osaan. Majuri Lieskan I Pataljoona jäi rykmentin reserviksi hieman idemmäksi. JR50 sai tuekseen Raskas Patteristo 30:n sekä Kenttätykistörykmentti 4:n I Patteriston. Jänisjokilinjalla oli siis syntynyt tilanne, jossa suomalainen jalkaväkirykmentti oli asettunut puolustusasemiin rintamasuuntana länsi ja vihollisjoukkojen odotettiin suorittavan läpimurtoiskun idän suuntaan!
Jänisjärvi-Harlu puolustuslinja
Rykmentin puolustussuuntana oli länsi siitä syystä, että vihollisjoukkojen ajateltiin pyrkivän väkivaltaisesti ulos Sortavalaan syntyneestä motista maitse Jänisjärven ja Laatokan välistä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan mottiin jääneet venäläisjoukot evakuoitiin laivoilla Laatokan kautta Leningradiin. Tosin mottiin jäi suuri osa joukkojen käytössä olleesta raskasta kalustosta.
Armeijakunnan määräyksen mukaan vihollisjoukkojen vahvuudet, sijainti sekä niiden asemat tuli selvittää voimakkaiden partioiden avulla. Tämän partiotoiminnan lisäksi Jänisjokilinjalla oli taistelutoimintaa varsin vähän jo siitäkin syystä, että oli käsketty välttää hyökkäystoimia, jos niissä oli odotettavissa vähänkin suurempia tappioita.
Tilanne linjalla muodostui hyvin epäselväksi sen jälkeen, kun joen länsirannan valtasivat pohjoisesta edenneet 7. Divisioonan suomalaisjoukot. Hetkeen ei ollut tarkkaa tietoa missä ovat omat ja missä vihollisen joukot. Siitä syystä pohjoisesta siirtyneiden voiminen tykistö ampui 17.6. Lähteenselän kylästä Hämeenkosken rautatiesillan tienoolle. III Pataljoonassa oletettiin tulen tulleen vihollisen patterista ja siitä syytä omalta tykistöltä pyydettiin vastausta. Vielä seuraavankin päivän aikana III Pataljoonan asemiin tuli tykistön kranaatteja, joista ei tiedetty ampujaa. Tapahtuneesta väärinkäsityksestä käynnistyi rykmentissä virallinen tutkimus.
Puolustuslinjaa Jänisjoella 19.7.1941
7.Divisioonan joukot ajoivat edellään vihollisvoimat Jänisjoen rannoilta kohti Sortavalaa. JR50 ei osallistunut suuremmassa määrin vihollisjoukkojen karkottamiseen, vaan sen tehtäväksi jäi varmistaa osaltaan niiden pakotien tukkiminen maakannaksen kautta Jänisjoen yli itään. Rykmentti sai siten raskaiden Jänisjärven pohjoispuolen taisteluiden jälkeen lepoa. Sen kokonaistappio oli noin 140 miestä, joista kaatuneita 71. Jänisjoen linjalla kaatui 8 ja haavoittui 11 miestä.
Joukkojen liikkeet Jänisjärven itä- ja eteläpuolella
| Joukkojen liikkeet |
|---|
 |
JR50:n tappiot 17.-21.7.1941 [1]:
| JR50 | upseerit | aliupseerit | miehistö | yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| kaatuneet | 0 | 2 | 6 | 8 |
| haavoittuneet | 1 | 4 | 6 | 11 |
| Vihollisjoukot | yhteensä |
|---|---|
| kaatuneet | - |
| vankeja | - |
Sotapäiväkirjasivut
Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 17.07.1941 alkaen
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 17.07.1941 alkaen
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 17.07.1941 alkaen
Lähteet:
- Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivut 36-38
- Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9
Viitteet:
- [1] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBM 951-99965-5-9, sivu 45