Eelis Hirvi

Liikennöitsijä

Eelis Hirvi

Eelis Hirvi 1901-1976

Elis Hirvi syntyi 14.10.1901 Laukaassa ja perhe asui tuolloin Kivelän torpassa. Elis oli kahdeksanlapsisen perheen kolmanneksi vanhin. Nuoruusvuosien vaatimattomat olot opettivat nuoren miehen tekemään kovasti työtä. Kansakoulun käytyään hän oli kesäisin isänsä apuna maanviljelystöissä ja talvisin ajoi puutavaraa vesistöjen varteen keväistä uittoa odottamaan. 1920-luvulla Elis Hirvi työskenteli jonkin aikaa Kotkassa sahatyömiehenä kolmivuorotyössä. Tämän jälkeen hän työskenteli vielä Tiutisen saaren laatikkotehtaan palveluksessa. Vapaa-aikanaan hän teki vielä töitä Kotkan satamassa.

Keväällä 1923 Eelis Hirvi palasi takaisin Keski-Suomeen ja meni VR:n palvelukseen Jyväskylään. Vuonna 1926 hän avioitui ja otti vaimokseen Uuraisten Kangashäkin Juholan talon Sylvi-tyttären. Nuori pari perusti 1927 kaupan Kangashäkkiin Juholan talon yhteen kammariin. Kaupanpidossa Sylvi vastasi lähinnä liikkeen rutiineista ja Elis Hirvi ryhtyi ostamaan eläimiä, lihaa ja nahkoja sekä välittämään niitä myytäväksi Jyväskylään. Tähän toimintaan tarvittiin luonnollisestikin kuljetusvälinettä.

Ensimmäisen auton hankinta

Sellaiseksi Elis Hirvi osti Viiksivoortin. Tietysti auto palveli myös oman sekatavarakaupan myyntitavaroiden hankinnassa. Vuoden 1928 keväällä Elis Hirvi osti uuden viiden hengen henkilöauton ja tällä aloitettiin linjaliikenne luvan mukaisesti vuoden 1928 lopulla. Elis Hirvi aloitti liikennöitsijän uransa samana vuonna kuin Linja-autoliitto syntyi Suomeen.

Elis Hirvi ilmeisesti tunsi liikemiesuran ikään kuin itselleen kohtalona määrätyksi. Hän oli jo poikasena hankkinut taskurahoja tekemällä pikku palveluksia. Nuoren miehen kauppataidot tulivat esille myös hyvien vaihtokauppojen tekemisessä. Kerrankin hän yhden päivän aikana oli onnistunut kertomansa mukaan vaihtamaan 13 kelloa edullisesti. Uran valinnastaan Elis Hirvi kertoi 35-vuotta liikennöitsijänä toimittuaan seuraavasti:

“Tuumin, että saa sitä leipänsä ehkä muutenkin kuin kivisiä peltoja viljelemällä ja kiviä noukkimalla. Niin sitten aloin yrittää yhtä ja toista ja yrittämistä on riittänyt.”

Linja-autoliikenne alkaa

Elis Hirvi aloitti liikennöimisen Kangashäkistä Jyväskylään aivan suuren pörssiromahduksen edellä. Vastassa oli useita pulavuosia, joista linja-autoliikenteen kannalta pahoja olivat vuodet 1932 ja 1933. Jo vuoden 1929 lopulla pula alkoi Suomessakin näkyä monella tavalla. Kaikki taloudellinen toimeliaisuus väheni, syntyi työttömyyttä ja ostovoima supistui. Matkustaminen linja-autoillakin silloin väheni. Linja-autoliiton Jyväskylän paikallisosaston alueella ainakin neljä yritystä joutui lopettamaan näinä pulavuosina toimintansa.

Elis Hirvi osti 1930-luvun alussa Marinon-merkkisen henkilöauton lama-aikaa pelkäämättä. Komea ja arvokkaannäköisesti topattu auto oli aiemmin ollut hienoja autoja arvostaneen Säynätsalon tehtaitten johtajan Hanna Parviaisen omistuksessa. Aluksi liikennettä hoidettiin vain sulan maan aikana. Tie Kangashäkistä Iso-Hirvasen itärantaa myöten Vehniälle ja sieltä Tikkakoskelle vaati kyllä kesäaikanakin talkoohenkistä kunnostusta, jotta sitä myöten olisi autolla pystytty kulkemaan. Mutta talviaurauksia pidettiin liikennöinnin alkuvaiheessa liian työläinä ja liikenne pysäytettiin tämän johdosta talveksi. Yrittäjien kesken ruvettiin Linja-autoliiton Jyväskylän paikallisosaston perustamisen jälkeen vuodesta 1929 pitämään aikataulukokouksia joka kevät.

Aikataulujen täsmentyminen ja liikenteen kannattavuuden lisääntyminen pulavuosienjälkeen sai liikennöitsijät määrätietoisesti pyrkimään kokovuotiseen liikenteeseen, vaikka kelirikkokaudet ja talviauraukset tuottivatkin ongelmia. 1934 Elis Hirvi hankki ensimmäisen varsinaisen linja-auton, jossa oli tilaa 20 matkustajalle. Auton perässä oli kokoon taittuva tavarateline, johon tavaran ohella voitiin sijoittaa myös polkupyöriä. Auton katolla oli myös koko katon suuruinen tavaran kuljetustila kaiteineen. Sinne tavarat voitiin kuljettaa kiinteitä tikkaita kiiveten. Vuonna 1935 Elis Hirvi hankki myös ns. sekajunan välittämään sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Tällaiseen kombineeriin mahtui seitsemän matkustajaa ja avonaiseen takaosaan noin 1000 kg tavaraa. Jyväskylän seutuvilla nämä sekajunat eivät olleet kovin yleisesti käytös ja vuoden 1938 liikenteessä niitä olikin vain kolme.

Elis Hirvi oli aloittanut liikenteensä lähinnä tavaran kuljettamisesta. Henkilöliikenteeseen siirtymisen jälkeen tavaran kuljettaminen säilyi edelleen tärkeänä tehtävänä kuten linja-autoliikenteessä yleensäkin. Kun Hirvi 1936 ulotti linjansa pohjoispäässä Äänekoskelle, hän kuljetti muun muassa Äänekosken seudulta autoillaan maitoa meijeriin. Autot toivat aamuvuorollaan erilaisia maaseudun tuotteita Jyväskylään

Hirven linja-autoliikenne laajenee

Automäärän kasvaessa ja linjojen lisääntyessä oli palkattava kuljettajia. Elis Hirvi oli itse kuljettajana toimiessaan hoitanut yleisöpalvelua 1920-luvun kuljettajien tapaan. Hän oli toimittanut pyydettyjä ostoksia ja muitakin asioita Jyväskylässä. Saapuihan auto kaupunkiin ennen toriajan alkua ja lähti sitten iltapäivällä takaisin. Näin kuljettajalle jäi muutama tunti aikaa. Elis Hirvi yritti aina saada myös palkkaamansa kuljettajat ymmärtämään hyvän asiakaspalvelun välttämättömyyden. Liikeyrityksen suurennuttua hän ei aina enää ehtinyt henkilökohtaisesti jokaista neuvomaan ja valvomaan. Liikeyrityksen luojana ja isäntänä hän kuitenkin toivoi kaikkien kuljettajiensa ymmärtävän hyvän asiakaspalvelun tekevän myös kuljettajan oman työn miellyttävämmäksi. Jos puutteita ilmeni, Elis Hirvi ilmoitti isännän äänellä kantansa. Tästä kertookin eräs kirjallinen huomautus, jossa ei ole päiväystä, mutta joka on annettu silloin, kun talossa oli jo useampia palkattuja kuljettajia:

“Olen huomannut, että osa kuljettajista huoltaa ja pitää puhtaana autonsa sisältä- ja päältäpäin, mikä kuuluukin asiaan, mutta osa kuljettajista on huolimattomia. Nämä huolimattomat kuljettajat korjatkoot asiat kuntoon. Baareissa istuminen työaikana on ehdottomasti kielletty. Hyvä asiakaspalvelu on nykyään tärkeä edellytys liike-elämässä menestymiselle.”

En ole johtaja, olen isäntä

Elis Hirvi oli kovalla työllä saanut aikaan yritystensä kasvun. Hän oli aina tottunut luottamaan omiin voimiinsa ja näkemyksiinsä eikä ollut halukas lähtemään yhteisyrityksiin toisten kanssa. Varminta oli olla isäntä omassa talossa. Patruunamaisena yrityksensä johtajana Hirvi saattoi antaa ankarat nuhteet autonkuljettajalleen havaittuaan huomauttamisen aihetta oli syy sitten huolimattomuus, epäasiallinen pukeutuminen tai vaikkapa urheilumiehen silmää häirinnyt kuljettajan vetelä olemus. Nuhteet annettiin, kun oli aihetta, sen jälkeen yhteistyö jatkui ennallaan. Työntekijät, joita Hirven yrityksissä 1970-luvun puolivälissä oli noin 80, pitivät toimitusjohtajaansa rehtinä ja reiluna isäntänä, joka kantoi huolta myös työntekijöitten kaikinpuolisesta hyvinvoinnista mahdollisuuksiensa mukaan. Hänet muistetaan johtajana, joka teki lujasti töitä liikenneyrityksensä menestymisen puolesta. Tämän työntekijät mielsivät toiminnaksi omien työpaikkojensa turvaamiseksi. Yhteistyö sujui. Perheyritystensä johdossa toiminut Elis Hirvi teki pitkiä työpäiviä. Yhden miehen yrityksen omistajana aloittaneena hän ei voinut kokea itseään oikeastaan johtajaksi, kuten häntä työntekijät usein puhuttelivat. Hän saattoikin oikaista puhuttelijaa:

“En ole johtaja, olen isäntä.”

Keski-Suomen Turistikeskus ja Hotelli Hirvi

Linja-autoliikenteen käydessä kustannusten noustessa entistä työläämmäksi hoitaa menestyksekkäästi Elis Hirvi alkoi miettiä muita vaihtoehtoja. Hotellisuunnitelmat kypsyivät hänen mielessään, vaikka sitkeä yrittäminen linja-autoalallakin jatkui. 4-tien varteen Hirvaskankaalle rakennettiin vuonna 1966 Keski-Suomen Turistikeskus, joka piti sisällään motellin ja huoltoaseman. Vuonna 1937 Eelis Hirvi muutti perheineen Äänekoskelle ja rakensi itselleen talon Jousimiehenkadulle aivan 1937 valmistuneen Hotelli Hirven vierelle.

Elis Hirvi kuoli 1976 ja hänen vaimonsa Sylvi oli vielä vuoden verran yrityksen toimitusjohtana ennen vävynä taloon tullutta Leo Mikkosta. Turistikeskus myytiin 1978 ja hotelli Hirvi 1980-luvun alussa. Eelis Hirven aikanaan luoma yritys tunnetiin pitkään nimellä Keski-Suomen Liikenne Osakeyhtiö. Yrityksen johdossa isänsä Leo Mikkosen jälkeen jatkoi Pekka Mikkonen.

Eelis Hirven vuonna 1940 perustamansa Keski-Suomen Liikenne Oy myytiin syksyllä 2014 Koiviston Autolle ja fuusioitiin osaksi Jyväskylän Liikennettä. Vuonna 2014 Keski-Suomen Liikenteellä oli 13 linja-autoa. Työntekijöitä sillä oli 24.

Lähteet

  1. Eelis Hirvi/Keski-Suomen liikenne OY, 1929-1998, Rauli Lehtivaara, 1998
  2. ÄKS, Äänekosken kaupunkisanomat, 27.04.2014
  3. Savon Sanomat, 22.8.2014