Äänekoski

insinööri J.E. Hammarén

Äänekosken tehtaiden isä

Vuonna 1895 kauppaneuvos L.J. Hammarén, insinööri J.E. Hammarén ja johtaja Edvin Hammarén ostivat Äänekosken ja Mämminkosken koskiosuudet ja -oikeudet Päijänteeseen laskevalla Viitasaaren reitillä. Vuonna 1897 yhtiöön liittyi vielä vuorineuvos Gösta Sumelius. Äänekoski Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1896 osakepääoman ollessa 300000 markkaa. Kauppaneuvos L.J. Hammarén oli johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja.

Äänekoski Oy:n toinen perustajaosakkaista Johan Erland Hammarén oli kauppaneuvos Hammarénin sisaren adoptoitu poika. Vuonna 1885 insinööriksi valmistunut J.E. Hammarén oli maamme ensimmäisiä koulutettuja hiomo- ja paperi-insinöörejä, joka oli hankkinut alan työkokemusta mm. tehtaissa Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 1887 J.E. Hammarénista tuli Kyröskosken tehtaiden teknillinen johtaja ja kaksi vuotta myöhemmin niiden isännöitsijä.

Tehtaan sijoituspaikan valinta

Tehtaiden perustajat kävivät ennakkoon tutustumassa Äänekoskeen ainakin jo kesästä 1895 lähtien. Varsinaisen raskaan kenttätyön tehtaan perustamiseksi Äänekoskelle suoritti insinööri J.E. Hammarén. Hän myös teki tehtaan lopullisen sijoituspaikan valinnan kosken rannalle. Näistä perusteista johtuen häntä voitaneenkin pitää Äänekosken tehtainen isänä. Tehtaan ja siihen liittyvän vesivoimalaitoksen rakentaminen vaati maa- ja vesialueiden sekä koskiosuuksien ostoa seudun tilallisilta. Tehtävä ei suinkaan ollut yksinkertainen ja helppo toteuttaa, sillä olihan koski antanut käyttövoiman mm. kahdelle hollikunnan myllylle ja toiminut paikallisten hyvänä kalapaikkana. Lisäksi outoa hanketta kohtaan tunnettu vahva epäluulo oli saatava hälvenemään.

Insinööri Hammarén muutti perheineen 1899 Hämeenkyröstä Äänekoskelle. Hänen asunnokseen valmistui vuosien 1899-1900 vaiheilla nykyisin Äänekosken kaupunginmuseona toimiva sveitsiläistyyliä edustava kookas ja rikasmuotoinen hirsitalo. Äänekosken tehdas nousi nopeasti kukoistukseen hänen johdossaan ja jo vuonna 1900 sen tuottama kartonki palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä. Hammarénin vaimo Olga Hammarén o.s Malmgren kuoli syyskuussa 1901. Myöhemmin insinööri J.E. Hammarén meni uusiin naimisiin Kalle Piilosen Saima-tyttären kanssa.

Olga Hammarén o.s. Malmgren 4.6.1869-12.9.1901

Olga Hammarénin vanhemmat olivat taloustirehtööri Henrik Johan Malmgren ja Matilda Wilhelmina Wathen. Heillä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Olga syntyi 4.6.1869 Nummen pitäjässä. 20 vuoden iässä hän meni naimisiin Vahdon pitäjän Kierikkalassa 1862 syntyneen Johan Erland Hammarenin kanssa. Hammaren oli kouluttanut itsensä insinööriksi ja muuttanut perheineen Hämeenkyröstä 1899 Äänekoskelle hieman aiemmin toimintansa aloittaneen tehtaan palvelukseen. Hän oli ostanut koskialueen Kalle Piiloselta yhdessä veljiensä Lars Johanin ja Edvinin kanssa 1895. Seuraavana vuonna nämä kolme perustivat Äänekoski Aktiebolagetin saaden vuosisadan vaihteessa mukaan vielä vuorineuvos Gösta Sumeliuksen. Tehdas nousikin nopeasti kukoistukseen ja jo vuonna 1900 sen tuottama kartonki palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä.

Olga Hammarén ei saanut kuitenkaan nauttia puolisonsa menestystarinasta kovin kauaa, sillä hän kuoli syyskuussa 1901. Vaikka rouva Hammarén oli asunut miehensä kanssa Äänekoskella, hänet haudattiin silti Vihdissä. Siellä hänen isänsä omisti Kirvelän kartanon. Lisäksi hän oli viettänyt viimeiset aikansa sukulaistensa luona Vihdin Leponiemessä. Uusimaa -sanomalehti kertoi yksityiskohtaisesti Olga Hammarén hautajaispäivän tunnelmista seuraavaan tapaan:

Tämän kuun 17. päivänä laskettiin maan poveen Vihdissä Äänekosken tehtaan insinöörin J. E. Hammarenin puoliso, Olga Hammaren, omaa sukua Malmgren. Kirkolle oli kokoontunut suuri ihmisjoukko; sukulaisia, ystäviä ja paikkakunnan väkeä. Klo kolmen aikaan iltapäivällä alkoivat kellot soida ja pian saapui ruumissaatto kirkolle. Kun ruumisarkku oli nostettu paarille, kannettiin se kirkkoon, jonka vainajan ystävät ja tuttavat olivat tilaisuutta varten aistikkaasti koristaneet. Ruumiin kantoivat kirkkoon vainajan puoliso, isännöitsijä Edvard Hammaren, vainajan veli agronomi Emil Malmgren, kansanopiston opettaja Paasikallio, konttoristi Ahlstedt, opettaja Paavola sekä maanviljelijä Robert Westzynthius ja Hjalmar Mansner.

Suruhymnin soidessa kannettiin ruumis kuoriin, jonka jälkeen pastori Palmunen piti ruumissaarnan. Tämän päätyttyä siunasi ruumiin kirkkoherra Wecksell. Sitten kannettiin ruumis kirkosta ja ajettiin saatossa hautausmaalle. Kun ruumis oli laskettu hautaan, luki pastori Palmunen pari raamatunlausetta. Nyt astui vainajan isä, taloustirehtööri Malmgren avoimen haudan reunalle ja piti ytimekkään ja lämpimän puheen kuoleman merkityksestä omistaen muutamia sanoja tyttärensä muistolle. Viimeiset kiitolliset jäähyväiset lausui opettaja Paasikallio omasta, omaistensa ja Äänekosken kansanopiston puolesta, jonka lämmin ystävä vainaja oli. Kumpu koristettiin lukuisilla seppeleillä.

Paitsi omaisilta ja sukulaisilta, laskettiin seppeleitä Hammarenin perheeltä sekä Anna ja Karl von Christierssonilta, Äänekosken tehtaan päällystöltä ja työväeltä, Äänekosken Naisyhdistykseltä ja Naiskuorolta, Kyröskosken naisilta, entisiltä luokkatovereilta, asemapäällikkö Ahoniuksen perheeltä Suolahdesta, kassööri Ahlstedtin perheeltä Kyröskoskelta, Hämeenkyrön pappilalaisilta. Sen lisäksi laskettiin lukuisa joukko seppeleitä sekä paikkakunnalla että kauempana olevilta ystäviltä. Kun hauta oli kukilla kaunistettu, puhui valtiopäivämies Hilden valittuja sanoja vainajan puolisolle ja omaisille. Kyröskosken torvisoittokunta opettaja Paavolan johdolla oli saapunut paikalle vielä sävelillä kunnioittamaan vainajan muistoa. Vainaja oli saavuttanut lempeällä vaatimattoman ihmisystävällisellä luonteellaan suuren ystäväpiirin.

Saima Hammarén o.s. Piilonen

Piilolan talon isäntänä vuodet 1871-1919 olleella Kalle Piilosella oli vaimonsa Maria Wilhelmiina Kauppisen kanssa yhteensä kahdeksan lasta, joita ainakin kaksi kuoli aivan pieninä Piilolan talossa Piilolanniemessä. Saima Helena Piilonen syntyi Piilolassa 5.5.1882. Hän oli Kalle ja Maria Piilosen vanhin tytär. J.E. Hammarén oli koskiosuuksia Äänekoskella hankkiessaan vuoden 1895 paikkeilla joutunut paljonkin tekemisiin seudun mahtimiehen Kalle Piilosen kanssa. Yhteistyön merkeissä Hammarén on todennäköisesti vieraillut Piilolanniemessä 1800-luvun lopulla hyvinkin paljonkin. Miesten välille kehittyi lopulta liiketuttavuutta syvempääkin yhteistyötä. Kalle Piilosen Saima-tytär oli J.E. Hammarénin kanssa avioituessaan varsin nuori. J.E. Hammarén oli tuolloin noin 41 vuotias leski ja Saima Piilonen noin 21 vuotias nuori nainen. Tuore aviomies olisi siis voinut ikänsä puolesta olla hyvinkin vaimonsa isä. Avioliittoon heidät vihittiin vajaat kaksi vuotta Hammarén ensimmäisen vaimon kuoleman jälkeen 28.4.1903. Heidän ensimmäinen lapsensa Kirsti Helena Hammarén syntyi 1904.

Lähteet

1. Äänekosken tehtaat 75-vuotta, Jaakko Auer, 1971
2. Metsäliiton Selluloosa Oy, Äänekosken tehtaat, vuodet 1896-1942
3. Juhan suku-uutiset, sukututkimusta ja historiaa
4. Geni, A Myheritage Company