Pukkimäen historia

Äänekosken tehtaiden synty

Äänekosken hiljainen maalaiskylä oli elänyt eristäytynyttä elämäänsä jo vuosisatojen ajan. Tämä rauha alkoi kuitenkin järkkymään 1890-luvulla, kun kylän halki äänekkäästi virtaavan kosken rantamilla aloitettiin suurisuuntaiset rakennustyöt. Vuonna 1896 maaliskuun 5. päivänä solmittiin sopimus vesivoimaa hyödyntävän puuhiomon perustamisesta Äänekosken partaalle. Tulevan tuotantolaitoksen rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 1897. Parin vuoden ajaksi noin 800-henkiseen pikkukylään saapui nopeassa tahdissa lähes tuhatpäinen rakennusmiesten joukko. Kiihkeän rakennusvaiheen päätyttyä suurin osa rakentajista poistui paikkakunnalta uusien työmaiden perässä. Toinen vastaavanlainen rakentajien paikkakunnalle tulo koettiin vuosina 1905-06, kun tehdasalueella tehtiin monia laajennuksia ja uudistuksia.

Tehtaiden aloittaessa vuosisadan vaihteessa toimintansa sen palveluksessa oli noin 200-henkeä. Tämä oli noin neljännes koko silloisen kylän asukasmäärästä. Varsin pian asukasmäärä oli noussut jo 1500 paikkeille ja paikkakunnalla alkoi ilmetä asuntopulaa. Yhtiössä ymmärrettiin jo melko varhain, että asuntopulasta saattaa tulla tehtaiden työvoiman saannin kannalta pullonkaula. Tästä syystä Äänekoskella aloitettiinkin työntekijäasuntojen rakentaminen. Hiskinmäen alueelle oli rakennettu ennen vuosisadan vaihdetta pienehkö asuinalue tehtaiden työntekijöiden käyttöön. Alueen asuntomäärä oli kuitenkin niin vähäinen, että se yksistään ei riittänyt vastaamaan kasvaneeseen vuokra-asuntojen kysyntään. Tilanne helpottui kuitenkin 1920-luvulla, kun kirkonkylän keskustaan lähelle Kuhnamo-järveä aloitettiin uuden asuntoalueen rakentaminen. Uudet rakennettavat talot olivat uudenaikaisia ja viihtyisiksi suunniteltuja. Alueelle rakennettiin kaikkiaan 20 uutta asuinrakennusta, jotka kaikki olivat arkkitehti B. Brunilan suunnitelman ja tyyppipiirrustusten mukaan toteutettuja. Lisäksi alueen länsireunalle valmistui vielä 1920-luvulla sauna- ja pyykkituparakennus.

Alueen nimen syntyhistoriasta

Asuinalueen nimen syntyhistoriasta on useita versioita. Erik Relanderin arvelun mukaan se olisi tapahtunut seuraavasti: Äänekosken tehtaiden palveluksessa oli vuosisadan alussa hyvin tunnettu sähkömonttööri Carl Gustaf Timdalh. Tämä oli Kalle Tourusen kanssa sähkötöissä Tobialla. Erland Ritasen vuohet olivat kesäisenä päivänä ulkona ja ne olivat pitäneet taukoamatonta kovaa määkimistä. Timdalh, joka oli ruotsinkielinen ja osasi suomea puutteellisesti, oli hermostunut jatkuvaan määkimiseen ja oli tokaissut työparilleen lausahduksen, josta koko myöhempi alue sai nimensä:

"Täällähän on oikea bockimäkki!"

Topian talo Pukkimäen keskus

Topian talo

Topian talo vuodelta 1909

Kuhnamontien varrella nykyisen Lidlin kaupan länsipuolella sijaitsi ennen Topian talo. Talon ensimmäinen isäntä oli Äänekosken Honkolan taloon kotivävyksi tullut Topias Liimatainen. Virallisissa asiakirjoissa talon nimi oli Uusitalo, mutta sen nimeksi vakiintui puhekielessä talon ensimmäisen isännän nimen muunnos. Topiaksen jälkeen taloa isännöi hänen vanhin poikansa Eerik Liimatainen. Seuraavaksi taloon saatiin isännäksi Eerikin poika Johannes Liimatainen vaimonsa Anna Kauton kanssa. Anna Kautto oli kotoisin Mämmenkylällä olleesta Pohjan talosta.

Äänekosken syrjäinen pikkukylä oli alkanut 1900-luvun vaihteen tietämillä vähitellen teollistua ja elämä kosken rantamilla alkoi käydä rauhattomaksi. Osittain tästä syystä Johannes ja Matilda Liimatainen päättivät myydä tilansa vuonna 1899 Halla OY nimiselle yhtiölle. He jäivät asumaan Topian pienelle puolelle muutamaksi vuodeksi, kunnes löysivät Äänekosken Honkolan kylästä Kolu-nimisen tilan, jonka he hankkivat omistukseensa. Perhe muutti Topialta pois n. 1906. Topian tila päätyi myöhemmin Äänekoski OY:n omistukseen ja siinä asui ensin työnjohtaja Taavetti Oksanen ja hänen jälkeensä 1904 alkaen kasööri Frans Wahlman. Ennen purkamistaan 1981 Topian talo ehti olla pitkään tehtaan vuokra-asuntona. Tällöin rakennus oli väliseinillä muutettu usean eri perheen asunnoksi.

Kuhnamontien eteläpuoli

Pukkimäki

Todennäköisesti talo B310 idästä päin

Nykyisen Kunhanmontien eteläpuoliselle alueelle rakennettiin kaikkiaan kahdeksan keltaiseksi maalattua neljän perheen puurakenteista taloa. Lisäksi alueella sijaitsi yksi valkoiseksi maalattu kivipintainen pienkerrostalo virkailijoiden käytössä. Kuhnamo-järven rantaan alueen länsireunalle rakennettiin vielä 1920-luvun puolivälin paikkeilla yleinen sauna- ja pyykkitupa. Keltaisissa taloissa asui alkujaan neljä perhetta. Asunto käsitti kaksi huonetta ja keittiön kellari ja varastotiloineen. Lisäksi asuntoon kuului erillinen ulkorakennus, jossa sijaitsivat puuliiteri, aitta ja ulkovessa. Huoneet sijaitsivat taloissa kolmessa kerroksessa siten, että kellaritilat olivat osittain maanalaisessa osassa, keittiö ja kammari keskimmäisessä ja yksi huone sekä kylmä varastotila ylimmässä kerroksessa.

Taloihin ei tullut vesijohtoa, vaan tarvittava talousvesi kannettiin sisälle ämpärillä joko kaivoista tai otettiin vesipostista. Niinikään likavedet vietiin piharakennuksen likakaivoihin ämpärillä kantaen. Useissa taloissa oli puutarhamainen iso piha-alue, johon monet asukkaat tekivätkin pienen perunapellon tai kasvimaan. Myös omenapuita ja marjapensaita istutettiin pihamaille. Tämä neljän perheen talomalli muuttui kuitenkin sotien jälkeen, kun asuntoja tarvittiin lisää ja alueen kaikki talot muutettiin kahdeksan perheen asuttamiksi. Alakerrassa asui yksi perhe huoneen ja keittiön asuntoa ja yläkerrassa vastaavasti toinen. Yläkerran kylmä varastotila muutettiin tässä yhteydessä asuinhuoneeksi. Nykyisin kaikki alueella sijainneet puutalot on purettu ja niiden tilalle on rakennettu rivitaloja.

Kuhnamontien pohjoispuoli

Pukkimäki

Todennäköisesti talo B313 lännestä päin

Kuhnamontien pohjoispuolen asuintalot erosivat aiemmin esitetyistä eteläpuolen taloista jonkin verran. Ulkoeteisen ulkoportaat kulkivat näissä suoraan eteistä vasten, kun eteläpuolen taloissa ne kulkivat talojen seinustaa pitkin. Lisäksi kaikkiin pohjoispuolen taloihin tuli sisälle kylmä vesi ja niihin oli rakennettu sisä WC. Myös talojen seinäpinnoitteessa oli eroja siten, että osa pohjoispuolen taloista oli rapattu ulkopinnaltaan ja maalattu sen jälkeen valkoisiksi. Alueen talot olivat siten hieman paremmin varusteltuja kuin alempana olevat rakennukset. Pohjoispuolen taloissa asuikin useasti yhtiön kannalta avaintyöntekijöitä kuten koneenhoitajia, laitos- tai korjausmiehiä jne.

Pukkimäki

Virkailijoiden talo B304 idästä päin

Nykyisen Terveyskadun varrelle Topian talon entisille pelloille rakennettiin 1950- ja 60-luvuilla lisäksi neljä kivipintaista pienkerrostaloa yhtiön virkailijoiden käyttöön. Talot olivat alunperin yksikerroksisia, päädystään viistokattoisia kahden perheen taloja. Ne muutettiin myöhemmin kaksikerroksisiksi neljän perheen taloiksi. Alueen kaikki neljä taloa ovat nykyisin yksityisten omistamia ja niitä on kunnostettu nykyajan vaatimusten mukaisesti. Ulkoisesti talot ovat kuitenkin lähes alkuperäisessä asussaan.

Pomolan alue

Pukkimäki

Pomolan alueen eteläpään taloja

Pukkimäen asuintalot ovat valmistuneet hyvin eri aikoina 1920-1960 lukujen välisenä aikana. Aluksi rakennettiin nykyisen Kuhnamontien eteläpuolella olevat keltaiset talot. Seuraavina valmistuivat tien pohjoispuolella olevat vaaleat rapatut talot. Hieman näitä lännempänä olevat kaksikerroksiset pomolan alueen talot otettiin käyttöön 1950-60 -luvuilla. Viimeksi mainitulle alueelle rakennettiin kaikkiaan kahdeksan kaksikerroksista kerrostaloa, joista eteläpään neljä ensimmäistä taloa olivat työntekijäasuntoja ja loput neljä Lönrotinkadun pohjoispäässä toimihenkilöasuntoja. Alueen eteläpäässä olevat työntekijöiden talot olivat kaksirappuisia pienkerrostaloja, joissa kussakin rapussa asui neljä perhettä. Alueen pohjoispään neljä viimeistä taloa rakennettiin alunperin yhtiön työnjohtajien asunnoiksi. Rakennukset ovat valmistuneet 1960-luvulla ja ne olivat myös kaksirappuisia pienkerrostaloja, joissa kahdessa rapussa asui neljä perhettä. Kaikki pomolan alueen rakennukset ovat nykyisin yksityisomistuksessa ja niitä on remontoitu ja kunnostettu nykyajan vaatimusten mukaisiksi.

Onnelanmäki

Onnelanmäki

Onnelanmäen pientaloja

Pukkimäen pohjoisosan vanha nimitys oli Onnelanmäki. Tällä Kotakennääntien ja nykyisen Leinonkadun välisellä alueella oli tiheään rakentunut pientalokanta. Osa Äänekoski OY:n työntekijöistä asui siellä omissa mökeissään vuokratontilla. Alueen rakennuskanta oli hyvin kirjavaa ja erikokoista. Jokainen sai rakentaa miltei haluamansa kokoisen ja näköisen rakennuksen. Taloja rakennettaessa sai tuleva asukas ostaa tarvikkeita yhtiöltä edulliseen hintaan, joten omaan asumukseen pääseminen oli mahdollista monelle. Alueella sijaitsi myös kauppaliikkeitä, joista saattoi ostaa tarvitsemiaan elintarvikkeita. Alueen yleisilme poikkesi Pukkimäen muusta rakennuskannasta hyvin paljon. Siinä missä muualla Pukkimäen alueella noudatettiin tiukkaa arkkitehtoonista linjaa, samanlaisia taloja tiukasti riviin rakennettuna, Onnelanmäellä ei sellaista ollut helposti löydettävissä. Nykyisin alueella olleet pientalot on kaikki purettu ja tilalle on rakentunut suuri kerrostaloalue leikkipuistoineen. Viimeisenä alueen vanhoista taloista purettiin Pekka Matikaisen talo vuonna 1998.

Lähteet

  1. Äänekoskea ja äänekoskelaisia, Erik Relander, 2011
  2. Äänekosken tehtaat 75-vuotta, Jaakko Auer, 1971
  3. Äänekoski Mills 1896-1996, Jaakko Auer, Pekka Soininen, 1996
  4. Valokuvat, Väinö Kautto