Jousimiehenkatu
Hotelli Hirven kupeessa
Jousimiehenkatu juhannuksena 1939
Kuvassa vasemmalla olevassa valkeassa talossa asui puutarhuri Lehtonen vaimoineen. Lehtonen harjoitti toimintaa myös talon pohjoisen puolella olevalla tontilla, jolle rakennettiin 1950-luvulla kauppalanjohtajan virka-asunto. Siellä oli lato, jossa hän kuivasi mm. tupakkaa. Myöhemmin Lehtosten talossa asui heidän tyttärensä Taimi miehensä Pentti Vännin ja tyttärensä Sirkan kanssa. Pentti Vännillä oli sodan jälkeen piharakennuksessa puusepänverstas.
Kadun oikealla puolella olevista taloista tiedetään, että ne oli liitetty kauppalan vesijohtoverkkoon ja niissä oli vesivessat sekä keskuslämmitys. Kauppalan viemäriverkkoon ainakin Kauton ja Rinteen talot liitettiin vasta sodan jälkeen. Sitä ennen viemäröinti oli hoidettu saostuskaivoilla. Sodan aikana ja sen jälkeenkin tonteilla oli laajat kasvimaat, mm. perunoita viljeltiin. Viimeinen talo kadun oikealla puolella, Jousimiehenkatu 19 ja myöhemmin Jousimiehenkatu 23, oli Äänekosken yhteiskoulun rehtorin Paavo Kauton (1907–1975) ja hänen vaimonsa Vienon (1909–1996). Heidän lapsensa olivat Vesa, Marja, Osmo ja Olli. Talo oli valmistunut 1938. Vieno Kautto asui talossa vuoteen 1989.
Seuraavan omistivat Äänekosken yhteiskoulun matematiikan lehtori Leo Rinne ja vaimonsa Annikki. Leo Rinne oli Antti Rinteen isoisän veli. Rinteen lapset olivat Ritva, Vuokko, Sirkka, Ilkka ja Esa, joka kunnostautui kolmiloikkaajana ja pituushyppääjänä.
Lähimmän oikeanpuoleisen talon omisti Elis Hirvi, jolle kuului kuvassa näkymätön Hotelli Hirvi. Elis Hirvi harjoitti linja-autoliikennöintiä, toimintaa jatkaa yhä Keski-Suomen Liikenne Oy. Hirven omakotitalossa asuivat sodan aikana mm. juristi Osmo Oittinen perheineen ja sitten Frans Kalivaara. Osmo Oittisesta tuli myöhemmin Uuden Suomen toimitusjohtaja. Perimätiedon mukaan Paavo Kautto oli valmistanut kuvassa näkyvät lipputangot itselleen ja kahdelle naapurilleen.
Lähteet
- Valokuva ja teksti Vesa Kautto, 2014
