Kamreeri Kallion murha
Kuntala 4.3.1921
Äänekoski oli ennen vanhaan niin pikkuinen paikka, että ei tarvinnut tapahtua paljonkaan tavallisuudesta poikkeavaa, kun tapahtumasta kohistiin. Aikanaan tällaisia sensaatiojuttuja olivat kunnankamreeri Kallion murha 1920-luvun alussa ja kunnansihteeri Kärkkäisen kyydittäminen kymmenkunta vuotta myöhemmin. Näiden tapahtumien jälkeen sitten on päivitelty Konginkankaan koko kylän tuhoutumista tulipalossa, VPK:n talon paloa Palomäellä 1947, Hirven linja-auton kaatumista Kotakennään sillalla 1956, Kivisalmen lossionnettomuutta samoihin aikoihin, Koivuselän veneturmaa ja räjähdysonnettomuuksia tehtaalla.
Kamreeri Kallion murha 1921
Kamreeri Kallio vaimoineen
Äänekosken kunnankamreeri Fredrik Wilhelm Kallio murhattiin 4.3.1921 omassa työhuoneessaan Kuntalassa. Asiasta on seikkaperäisesti kertonut Hannu K. Kärkkäinen isästään Ahti Kärkkäisestä kirjoittamassaan kirjassa Tulisieluinen mies. Hannu Kärkkäisen kuvaus puolestaan perustuu Keskisuomalaisen ja Työn Voiman kirjoituksiin. Kärkkäisen ja maakuntalehtien mukaan tapahtumien kulku oli ollut suunnilleen seuraavanlainen: Murhan teki Eerolan talon poika kauppias Ilmari Honkonen ja kyseessä oli mustasukkaisuusdraama. Kamreeri Kalliolla ja rouva Aili Honkosella oli ollut suhde, joka rouva Kalliolle oli paljastettu nimettömässä kirjeessä. Ilmari Honkonen oli murhapäivän aamuna mennyt tapaamaan kamreeri Kalliota jossakin toisessa asiassa. Tämä ei ollut kotona ja rouva Kallio puolestaan oli itkien kertonut Honkoselle, mitä kirjeessä oli ollut. Hän oli myös valittanut sitä, että he molemmat olivat nyt häväistyt. Kamreeri Kallio ja rouva Aili Honkonen olivat edellisenä syksynä olleet yhdessä Helsingissä ja viettäneet siellä hotelli Patriassa pari yötä ja olleet myös lihallisessa yhteydessä. Tämän tapahtuneen oli Kallio tunnustanut vaimolleen. Alun perin hän oli matkoille lähtiessään kertonut lähtevänsä virkatehtäviin Vaasaan.
Eerolan Ilmari eli Ilmari Honkonen
Ilmari Honkonen, joka ei ollut tiennyt asiasta mitään, raivostui ja pani vaimonsa koville. Tämä oli tyttärensä kanssa itkien rukoillut, ettei miehensä ampuisi häntä ja oli väittänyt, että he olivat sattumalta tavanneet Helsingissä ja että Kallio oli yrittänyt raiskata hänet. Tämän jälkeen Ilmari Honkonen oli marssinut kostoretkelle Kuntalaan, jonne Kallio oli sillä välin palannut asioiltaan Suolahdesta. Eerolainen oli heittänyt kunnankamreerin eteen sukuselvityksensä ja kamreerin tutkiessa näitä papereita Ilmari oli ojentanut Mauserinsa ja lausunut: Näin ritari kostaa ja tässä on tuomiosi. Toinen versio näistä sanoista oli: Näin kostaa aatelismies. Ensimmäinen laukaus oli osunut tappavasti otsaan, toinen katkaissut käsivarren ja mennyt leuan alta päähän ja kolmas kyljestä vatsaan. Kuulusteluissa Honkonen oli kertonut aikoneensa ampua koko makasiinin tyhjäksi, mutta hylsy tarttui väliin ja mauseri streikkasi. Virka-asunnon puolelta paikalle saapunut rouva Kallio oli saanut shokin. Hänelle murhamies oli vain tylysti sanonut: Siinä on nyt koirasi! Kotiin kävellessään Honkonen oli maantiellä vastaantuleville kerskunut teostaan selittäen ampuneensa bolsevikin. Ennen kotoa lähtöään hän oli antanut appiukkonsa tehtäväksi hakea apteekista pirtureseptillä ainetta ja miehet istuivat sitä nautiskelemassa poliisin tullessa pidättämään ampujaa.
Ilmari Honkosen aatelisesta taustasta sen verran, että Korpilahden seurakunnasta vuosi aikaisemmin annetun sukuselvityksen mukaan Ilmari Honkonen oli v. 1835 kuolleen majuri Pistolekorsin aviottoman tyttären tyttärenpoika, siis aatelissukua. Eerolan Ilmari oli vanhastaan paikkakunnalla kyllä levottoman ja hurjan miehen maineessa. Aikanaan hän oli leikkinyt Wilhelm Telliä ja ampunut kiväärillä leipää ladon seinustalla seisovan Kolun Jussin pään päältä. Pari vuotta ennen Kallion murhaa Ilmari oli ampunut sotilaskiväärillä työväentalon punaisia lippuja kotoaan Eerolasta.
Ilmari Honkosen tuomio
Honkonen sai lähes syyntakeettomassa tilassa tehdystä taposta neljän vuoden tuomion, joka hovioikeudessa vielä putosi kahdeksi vuodeksi. Myös Honkoselle tuomittu elatusvelvollisuus kamreeri Kallion leskelle ja lapsille aleni hovioikeudessa mitättömäksi. Vankilassaoloaikanaan Ilmari Honkonen möi hänelle perintönä tulleen Eerolan tilan Äänekosken kunnalle. Kaupan myötä kunnasta tuli huomattava keskusta-alueiden omistaja. Eerolan päärakennuksesta tuli kunnalliskoti. Sen pihalla oli vielä pitkään kolme suurta kuusta. Ne olivat nimeltään Selma, Kustaa ja Ilmari. Nyt ei murhamiehen muistomerkkiä ole enää pystyssä mutta muisto on.
Lähteet
- Lehtiartikkeli Sisä-Suomen lehti 19.8.2010, Erik Relander
