Viitasaaren reitti
Laivalaiturit
Keiteleen laivalaiturit 1930
Laituri, silta, ryki tai möljä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Laiturit muodostivat erottamattoman osan matkustaja ja rahtia kuljettavasta laivaliikenteestä. Jo alusta pitäen oli tavanomaista, että laivayhtiöt rakensivat tarvitsemansa laiturit itse. Niinpä Kalle Piilosen myydessä Keitele-laivansa keväällä 1899, kauppaan sisältyi myös kuusi laivalaituria. Omia laitureita rakensivat joskus kyläläiset talkoovoimin, suurimmat talot tai huvilanomistajat. Mikäli samalla reitillä kulki useamman eri laivayhtiön laiva, ei ollut mitenkään itsestään selvyys, että myöhempi tulija pääsi käyttämään valmiita laitureita ainakaan korvauksetta. Esimerkiksi Pielavedellä, jossa laivayhtiöiden kilpailutilanne oli tiukka ja sen myötä välit kireät, ei rahallakaan voitu sopia samojen laitureiden käytöstä. Seurauksena oli tietysti se, että kilpailijoilla saattoi olla laiturit samoissa rannoissa muutaman kymmenen metrin välein. Kirkonkylissä useampia laitureita tarvittiin jo tilasyistäkin. Keiteleeltä voidaan laskea vuoden 1930 tietämistä lähes 90 laivalaituria välillä Suolahti Keitelepohja. Näin suuren laiturimäärän kautta on helppo ymmärtää kuinka tärkeä ja merkityksellinen hyörylaivaliikenne tuon ajan Keiteleellä on ollutkaan.
Keiteleellä Suolahdesta lähdettäessä alkoi järven itäpuolinen laituriluettelo näin: Ruotinsalmi eli laivuri Hämäläisen ranta, Sumiainen Härkinsalmen sahan ranta, Sumiainen pappilanranta, Sumiainen koulunranta ja Matilanvirta. Länsipuolella oli Matilanvirtaan tultaessa peräti yhdeksän laituria. Laivasillat eivät olleet pelkästään matkustajien ja tavaroiden lastaus- ja purkupaikka, vaan paljon muutakin. Monta kertaa ne olivat kylän suosittu kohtauspaikka, jonne tultiin hyvissä ajoin ennen laivan tuloa. Siellä tavattiin ihmisiä, vaihdettiin kuulumisia, sovittiin riitoja jne. Monesti kylän nuoriso kokoontui viettämään aikaa laitureille iltaisin ja viikonloppuina. Pollarinpäiden päällä istuvien nuorukaisten sekä laiturin kaiteeseen nojaavien neitosten välillä väreili tunteiden lataus.
Lähteet
- Keiteleeltä Iisvedelle, Vellamo Paananen, Esko Pakkanen, 1992
