Äänekoski

Martti Mäkinen

Tunnettuja Äänekoskelaisia

Muutaman päivän kuluttua 98-vuotta täyttävä Martti Mäkinen syntyi 15.10.1918 nykyisessä Viiskulmassa olleessa Ahlgrenin talossa. Se sijaitsi entisen Yhdyspankin talon itäpuolella olevan matalan siipirakennuksen paikkeilla. Niillä kohdin toimii nykyisin Äänekosken autokoulu ja Keskisuomalaisen toimitus. Joulun alla vuonna 1921 Mäkisen perhe pääsi muuttamaan Pukkimäelle juuri valmistuneen talon B316 lounaisnurkalle. Perheeseen kuuluivat tuolloin hiomolla massaföörinä työskennellyt isä Otto, äiti Anna ja lapset Siiri, Sylvi, Pauli ja Martti. Massafööri oli ennen vakanssinimitys massahiomon työhön osallistuvalle esimiehelle, jonka tehtäviin kuului mm. hiokkeen laadun varmistaminen ja hiomonkivien teroitus.

Sen aikaisia pukkimäkeläisiä Martti muistaa esimerkiksi talossa B315 asuneet Lindemanit ja heidän jälkeensä samaan asuntoon tulleen paperimestari Ojalan perheen. Talossa B316 asuneet Kovaset, Pajuset, Åkerlundit ja Leppäset. Talossa B317 asuneet Sipposet ja Carlsonit sekä muurari Liimataisen perheen. Heidän yläkulmassaan talon koillisnurkalla asuivat ensin Närhet ja sitten myöhemmin viilari Kauton perhe.

Kansakoulu ja yhteiskoulu

Martin Mäkisen koulutaival alkoi 7-vuotiaana Piilolan vanhalla koululla vuonna 1925. Siihen aikaan samalla luokalla oli hyvinkin eri-ikäisiä oppilaita, joten luokat olivat suuria ja oppilaat eri tasoisia keskenään. Piilolanniemessä hän kävi koulua vain yhden vuoden ja siirtyi toiselle luokalle Hiskinmäen kansakouluun. Tilanahtaus vaivasi tuohon aikaan Äänekosken kansakoulutoimintaa pahoin ja paheni vain entisestään oppivelvollisuuslain vaikuttaessa. Vuoroluku lisääntyi kirkonkylän kansakoulussa 1920-luvun alussa ja koulua jouduttiin käymään jopa kahdessa vuorossa.

Martti sai 6-vuotisesta kansakoulusta päästötodistuksen vuonna 1931, jolloin myös Äänekosken yhteiskoulu aloitti toimintansa. Hän ei toiveistaan huolimatta päässyt kuitenkaan silloin jatkamaan yhteiskoulussa, koska perheellä ei Otto-isän mielestä ollut varoja koulumaksuihin. Tämä harmitti poikaa kovasti, sillä monet hänen entisistä luokkatovereista menivät samantien jatkamaan opintojaan yhteiskouluun. Keväällä 1932 Martti päätti kuitenkin pyrkiä yhteiskouluun ja hankkia tarvittavat koulurahat itse.

Martti aikoi hankkia koulurahoja kesällä keräämällä ja myymällä kastematoja. Sateen jälkeen iltahämärissä niitä saattoi löytää jopa satamäärin. Hänellä oli kotinsa pihalla pari maahan upotettua tiinua, joissa elätti ja ruokki matojaan myyntiä varten. Tavallinen taksa silloin oli 3 markkaa per sata kappaletta, mutta pitkien poutien aikana hinta saattoi nousta jopa 15 markkaan. Martin oppikoulu alkoi syksyllä 1932. Kesäansiot riittivät hyvin ensimmäisen vuoden oppikirjoihin ja muihin koulutarvikkeisiin. Lopulta tuli kuitenkin lukukausimaksun aika ja asiasta piti kertoa isälle. Tämä jännitti Marttia kovasti ja hän pelkäsi isän suuttuvan. Yllätys oli suuri, kun isä ei ollutkaan vihainen.

Äänekosken yhteiskoulussa oli syksyllä 1932 vain ensimmäinen ja toinen luokka ja se oli suunniteltu nelivuotiseksi keskikouluksi, jonne pääsyvaatimuksena oli kuusi luokkaa kansakoulua. Martin entisistä kansakoulun luokkatovereista olivat nyt toisella luokalla muun muassa Tauno Huovelin, Yrjö Kovanen, Heikki Noronen, Aake Uusitalo ja Tauno Öhman. Yhteiskoulun päästötodistuksen hän sai keväällä 1936. Saman kesän syksyllä hän pääsi sulfiittisellutehtaan rakennustyömaalle apumieheksi. Tätä työtä jatkui vuoden loppuun saakka, jonka jälkeen hän pääsi Tikkakosken Oy:n asetehtaalle työhön.

Tikkakoski Oy ja Teknillinen koulu

Tikkakosken tehdas kiinnosti Marttia, koska hän halusi oppia metallimiehen ammatin ja lisäksi siellä maksettiin parempaa palkaa. Jo tässä vaiheessa hänellä oli haaveissa päästä teknilliseen kouluun sisälle. Pääsykokeita teknilliseen Martti muistelee vaativiksi. Harjoittelu ennen opiskelua oli jo tuolloin tärkeätä. Hän oli saanut tehdä Tikkakoskella mm. jyrsijän, työkalumiehen ja remonttimiehen töitä. Samaan aikaan vuoden 1946 alussa oli Tikkakosken tehtaalta pyrkimässä teknilliseen kouluun seitsemän poikaa ja Martti ainoana pääsi sisälle.

Teknillisen koulun jälkeen Martti palasi Tikkakosken tehtaalle ja meni siellä juuri perustettuun työsuunnittelukonttoriin työhön. Hieman myöhemmin henkilöjärjestyjen yhteydessä Martti nimitettiin työsuunnittelukonttorin päälliköksi. Tässä työssä hän oli noin 15 vuotta. Tämän jälkeen hän toimi yhtiön sosiaalipäällikkönä ja lopuksi Tikkakoski Oy:n henkilöstöpäällikkönä, josta hän jäi eläkkeelle. Liikunta ja urheilu ovat aina olleet lähellä Martti Mäkisen sydäntä ja hän onkin yksi Äänekosken urheilijoiden perustajajäsenistä.

Äänitteet

Ensimmäisessä äänitteessä Martti Mäkinen muistelee Äänekosken tapahtumia 1920- ja 1930- luvuilta. Äänitteessä, jonka kesto on noin 23 minuuttia ja koko 22,3 Mt, kuvataan paikkakunnan alkuvaiheen teollisuuden ruotsinkielisten toimihenkilöiden ja heidän perheittensä elämää. Mukana ovat myös sen aikaisten yhteiskuntaluokkien väliset poliittiset jännitykset ja niiden vähittäinen laukeaminen 1930-luvun puolella. Kertomuksessa kuvataan myös paikkakunnan suojeluskuntaa sekä sen toimintaa.

Äänitteessä Martti Mäkinen muistelee myös perheensä muuttamista Pukkimäelle vuoden 1921 lopussa juuri valmistuneeseen taloon B316. Kertomuksessa kuvataan myös Martin massahiomolla föörinä työskennelleen isänsä kuolema ja äidin häätö yhtiön asunnosta isän kuoleman jälkeen. Mukaan on mahtunut myös sen aikaisten lähinaapureiden muistelua samoin kuin tarinaa siitä, millaista asuminen Pukkimäellä tuohon aikaan oli.

Toisessa äänitteessä Martti Mäkinen muistelee työvuosiaan Äänekosken sulfiittisellutehtaan rakennustyömaalla ja myöhemmin Tikkakoski Oy:n tehtaalla. Mukana on myös muistelua Tampereen teknillisen koulun ajalta. Tallenteen kesto on noin 15 min ja koko 14,7 Mt.

Lähteet

1. Martti Mäkisen haastattelu 2016