Äänekoski

Yläpukkimäki

Yläpukkimäen asukkaita

Alla olevat talokohtaiset asukasluettelot perustuvat osin Erik Relanderin kirjassaan Äänekoskea ja äänekoskelaisia esittämiin tietoihin Pukkimäen alkuaikojen asukkaista. Näitä tietoja on täydennetty myöhemmin Pukkimäellä itse asuneiden ihmisten muistelmilla. Joistakin Ylä-Pukkimäen taloista löytyi muistien kätköistä harmittavasti vain muutamien asukkaiden nimiä. Sivuston tekijä ottaa vastaan lisätietoja tai korjauksia alla oleviin talokohtaisiin asukasluetteloihin. Yhteyttä voi ottaa Ota yhteyttä -sivun ohjeiden mukaan.

Talo B300

Rakennuksen koillisnurkassa asuivat Toivoset ja heillä seinäntakana luoteisnurkalla Vihtori Kähärä perheineen. Kaakkoiskulmassa asui Erland Ritanen, joka oli Etelä-Suomesta Äänekoskelle muuttanut rakennusmestari. Hän valvoi Pukkimäen alueen talojen rakentamisprojektia. Hänellä oli kotieläiminä lampaita ja pukkeja, joista koko alueen on kerrotun saaneen nimensä. Paljon myöhemmällä ajalla talossa ovat asuneet ainakin Eero Pekkarinen perheineen ja Heikki Hiivalan perhe. Talossa on myös asunut Aimo ja Aili Kinnusen perhe. Heillä oli lapsia Raili, Eila, Lea ja Matti.

Talo B301

Luoteisnurkalla asuivat Uusitalot ja kaakkoiskulmalla Virtaset. Myöhemmällä ajalla talossa ovat asuneet ainakin Anttilat, Lahtiset, Lehtoset ja Kirjavaiset. Talossa asui myös Aimo ja Aili Kinnusen perhe. Heillä oli lapsia Raili, Eila, Lea ja Matti. Talossa ovat myös asuneet Sorrit, Lehtiset, Murrot, Mäkiset ja yhdessä huoneessa Vanniset. Heillä oli yksi poika Eino, joka on edelleen paikkakunnalla tunnettu taiteilija.

Talot B302a ja B302b

Ne on rakennettu 1950-60-luvun vaiheilla. Alunperin ne tehtiin yksikerroksisiksi, mutta muutettiin myöhemmin kaksikerroksisiksi. Myöhemmällä ajalla jommassa kummassa talossa asui ainakin yhtiön poliisi Vilho Tuomi sekä konttoripäällikkö Torsten Nyholmin perhe.

Talo B303

Talo on rakennettu 1932 ja alunperin yksikerroksisena. Sen itäpäässä asuivat aluksi Kirjavaiset ja länsipäässä Marjaset.

Talo B304

Talo on myös rakennettu 1932 ja se oli aluksi yksikerroksinen. Länsipäässä asui aluksi sahan työnjohtaja Lauri Haviseva ja sitten Matti Hautamäki perheineen.

Talo B305

Talon alakerrassa asuivat ainakin Akkasen ja Torkon perhe.

Talo B306

Talossa asuivat ainakin Hasarin perhe, joka asui Valde Kovasen perheen yläkerrassa ja Karasen pariskunta, joka asui Foudilan Erkin perheen alakerrassa.

Talo B308

Talossa on myöhemmällä ajalla asunut kaakkoisnurkalla Matti Koivu perheineen ja heillä seinänaapurina koillisnurkalla ajokoiramies Heikki Harjunen. Luoteisnurkalla asui Aarne Kuninkaanniemi perheineen sekä Koivujen seinänaapurina lounaisnurkalla kunnossapitotyönjohtaja Arvo Huotari.

Talo B309

Talossa asui myöhemmällä ajalla lounaisnurkalla Aaro Hämäläinen perheineen. Luoteisnurkalla asui sellutehtaan laitosmies Matti Kalenius ja hänellä seinänaapurina koillisnurkalla kartonkikoneenhoitaja Sulander perheineen. Kaakkoisnurkalla asuivat Honkoset.

Talo B311

Muhosen perheen yläkerrassa asuivat Nergit, joilla oli tytär Helga. Muhosten seinän takana asuivat Sahrmanin perhe, joilla oli lapsia Olavi ja Eeva-Liisa sekä sekä Jauhiaisen perhe, joilla oli lapsia ainakin Salme ja Sirkka. Hiekkalan perheen yläkerrassa asui äitinsä kanssa soittajapoika Harri Onkinen

Talo B312

Talon koillisnurkalla yläkerrassa asui tehtaan kirjeenvaihtaja Maire Pietilä lastensa Leenan ja Matin kanssa.

Talo B313

Talossa asui jonkin aikaa ainakin paperitehtaan koneenhoitaja Veikko Hänninen sekä laitosmies Heikki Hämäläisen perhe.

Talo B318

Talossa asui ainakin Kolun perhe.

Talo B319

Talossa asui ainakin Paavo Askolin perheineen. Hän oli tehtaalla instrumenttiasentajana ja kävi korjailemassa pukkimäkeläisten putkitelevisioita.

Muuta

Pukkimäen talokartasta puuttuu kaksi Snellmaninkadun alkupäässä ollutta kivipintaista taloa. Talot purettiin kesällä 2015. Pohjoisen puolella olleessa talossa asui 1940-luvulla Karhusen perhe. Perheen isä oli tehtaalla todennäköisesti henkilöstöpäällikkö. Perheessä oli tytär Leenakaisa. Aikanaan Tiilitaloiksi kutsutuissa tehtaan virkailijoiden taloissa (kaksi valkoista kivitaloa Kuhnamontien molemmin puolin) asui Huhta-niminen perhe. Perheenisä oli tehtaalla virkailijana ja heillä oli monilapsinen perhe.

Alueen talokartta

Pukkimäellä oli aikoinaan Äänekoski Oy:n työsuhdeasuntoja. Alue jakaantui maantieteellisesti kolmeen erilliseen vyöhykkeeseen: Onnelanmäki, Yläpukkimäki ja Alapukkimäki. Alueen pohjoisosan eli Onnelanmäen ja Yläpukkimäen katkaisi Kotakennääntie ja etelässä Alapukkimäen alue rajoittui Kuhnamon kiramoilta tehtaaseen menevään rautatiehen. Idässä alueen rajana voitiin pitää nykyistä Terveyskadun kohtaa ja lännessä vastaavasti nykyistä Lönnrotinkadun aluetta.

Lähteet

1. Äänekoskea ja äänekoskelaisia, Erik Relander, 2011