Yleistilanne ennen jatkoa
Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/
Kolmen maan joukkoja Suvilahdessa
Hyrsylänmutkan taistelut olivat kiistatta menestys majuri Martti Ahon johtamalle rykmentille. Joukot etenivät nihkeähkön alun jälkeen rivakasti Ignoilasta kohti Hautavaaraa ja Suvilahtea. Vihollisjoukot perääntyivät etenevien JR50 joukkojen edellä yllättävänkin nopeasti ja onkin luultavaa, että neuvostojoukkojen esikunnissa aliarvioitiin suomalaisten voimat. Hautavaaran valtauksen jälkeen neuvostojoukot perääntyivät tärkeiden Suojoen siltojen yli kohti Suvilahtea ja siis kohti Suomea. Kapteeni Väänäsen II pataljoona kantoi Hyrsylän taisteluissa raskaan vastuun ja TstOs. Manninen taas auttoi etenemistä sitomalla vihollisvoimia rintamalohkollaan. Alussa hitaasti edennyt III Pataljoonakin kunnostautui Suvilahden taistelussa. Rykmentti sai apua etenemiseen tykistöstä etenkin taistelujen alku- ja loppupäässä. Ignoilan ja Suvilahden välillä taistelevat joukot etenivät ajoittain niin nopeassa tahdissa, että tykistöllä oli vaikeuksia pysya niiden mukana.
Uusi rykmentinkomentaja majuri Martti Aho osoitti suurta taitavuutta joukkojensa käsittelyssä ja muutamien muidenkin komentajien tapaan hän johti miehiään omalla esimerkillään edestä päin. Suvilahden taistelun jälkeen majuri Ahon joukot luovuttivat rintamavastuun eversti Wachsmuthin johtamalle JR 310:n joukoille, joiden tehtäväksi jäi luetteloida sotasaalis ja jäädä alueelle ylipäällikön reserviksi.
Karjalan Armeijan komentaja kenraaliluutnantti Heinrichs lähetti hyvin päättyneiden Hyrsylänmutkan taisteluiden jälkeen sähkeen VII AK:n komentajalle kenraalimajuri Hägglundille, jossa hän totesi seuraavaa:
"Joukkojenne reippaan ja uhrivalmiin toiminnan tuloksena on Suojärven operaatio saatettu päätökseen. Esitän Teille tämän johdosta onnitteluni ja kiitokseni sekä pyydän lähettämään kiitokseni ja tunnustukseni ev. Heiskaselle ja operaation ratkaisevan osan suorittaneille 11.D:n joukoille, erityisesti majuri Aholle ja hänen urhealle rykmentilleen".[1]
Vihollisjoukot
Vihollisjoukot olivat osa 7.A:n ryhmään kuuluvaa 71.Divisioonaa. Ignoilassa taistelleet vihollisjoukot olivat osa 1.ErVuorP ja 9.K PsR2:ta. Vuoristopataljoonan joukkoja oli täydennetty rangaistusvangeilla. Hautavaarassa vihollisjoukoihin kuului osia JR 131:stä sekä sinne Ignoilan suunnasta perääntyneitä joukko-osastoja. Suvilahdessa vastassa oli JR52 sekä sen lisäksi seuraavia osastoja: 7.A:n EsikK, 3.ErTyöP sekä JR75 talouskomppania. Hautavaara-Suvilahti rautatien suunnassa vastassa oli NKVD:n 52 rautatievartiopataljoona. Huomattavan suuri osa vihollisjoukoista oli reserviläisiä ja osittain hyvinkin heikosti koulutettuja. Tykistön tukea vihollisjoukoilla oli vain Ignoilassa yksi 3-tykkinen 3-tuuman patteri.
Ignoila-Hautavaara-Suvilahti taistelujen yhteenvetoa [2]:
| JR50 | upseerit | aliupseerit | miehistö | yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| kaatuneet | 3 | 4 | 16 | 23 |
| haavoittuneet | 5 | 13 | 50 | 68 |
| Vihollisjoukot | yhteensä |
|---|---|
| kaatuneet | n.860 |
| vankeja | 190-250 |
| sotasaalis | kpl |
|---|---|
| panssarivaunuja | 6 |
| tykkejä | 3 |
| ajoneuvoja | 42 |
| pst.tykkejä | 1 |
| konek. | 3 |
| pikak. | kymmeniä |
| kivääreitä | useita satoja |
| panssariautoja | 1 |
| kuorma-autoja | 9 |
| pakettiautoja | 1 |
| kenttäkeittiöitä | 2 |
| ps.tykin ammuksia | |
| kiv.patruunoita | 150000 |
| hevosia | 14 |
| lehmiä | 2 |
| vartiokoiria | 6 |
| voiteluöljyä | 6 tynn. |
| elintarvikkeita | runsaasti |
Lähteet:
- Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 73-77
Viitteet:
- [1] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 76
- [2] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 77