Asemasotavaihe Syvärillä
Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

Marssireitti Äänislinnasta Aunukseen 16.10-22.10.1941 (155 km)
Petroskoin valtaukseen päättyneen hyökkäysvaiheen jälkeen pääosa JR50:n joukoista sai levätä parisen viikkoa. Tämä lepovaihe päättyi kuitenkin 16.10.1941 klo 2.50 yöllä saapuneeseen puhelinsanomaan, jossa 11.Divisioonan joukot määrättiin marssille Äänislinna-Aunus. Välittömästi tämän jälkeen alkoi kiivas valmistautuminen pikaiseen lähtöön Äänislinnasta ja joukot olivat valmiina marssille puolilta päivin samana päivänä. JR50:n ollessa vielä marssilla, sen joukot alistettiin 20.10.1941 VI:n armeijakunnalle komentajanaan kenraalimajuri Talvela ja määrättiin VI-Armeijakunnan reserviksi. Tarkoituksena oli myöhemmässä vaiheessa tukea Laatokan rannalle sijoitetun saksalaisen Engelbrechtin 163.Div. hyökkäystä Syvärin yli sen eteläpuolelle. Suomalaisten joukkojen tehtäväksi tässä tulisi Lotinanpellon valtaaminen. Siirtomarssin päätyttyä JR50:n joukot majoittuivat uuden vastuualueensa lähettyville Uutujärven maastoon.
Syvärin alajuoksun asemasota
Joukot säästyivät armeijakunnan reservinä taistelutoimilta 27.10.1941 - 28.11.1941 välisenä aikana. Aika kului pääosin odotellessa saksalaisten etenemistä Syvärin eteläpuolella. 28.11.1941 JR50 alistettiin VI-armeijakunnan alaisuudesta takaisin 11.Divisioonalle ja rykmentti määrättiin ottamaan JR23:n tehtävät Syvärin alajuoksun varrelta lohkolla oikea raja Segesanjärvi - Kuuttilahden suu ja vasen raja Ruts Rudii -puro. Joukot alkoivat siirtymään omille lohkoilleen 29.-30.10.1941 välisenä aikana II Pataljoonan jäädessä rykmentin reserviksi ja 2.12.1941 klo 11 mennessä rintamavastuu oli siirtynyt kokonaan JR50:lle. Taistelutoimet olivat muuttuneet asemasodaksi ja sen mukana Syvärin rannalla olevia asemia parannettiin ja osin rakennettiin uusia kauemmaksi rannasta. JR50:n ja JR8:n miehille ryhdyttiin antamaan sissikoulutusta tulevia partiotoimia varten. Vihollinen lähetti silloin tällöin pienia taisteluosastoja omalta puoleltaan tehtävänään tuhota maalialueita ja tiedustella suomalaisten joukkojen asemia. 17.12.1941 jo ikääntynyt I Pataljoonan komentaja majuri Lieska siirrettiin Jv.Koulutuskeskus 21:eena ja uudeksi komentajaksi tuli nuorempi kapteeni Kaarlo Lehtisaari.

Syvärin leveää virtaa nykyisin
Vuoden 1941 lopussa ryhdyttiin teollisuuden ja maatalouden työvoimapulan takia suuriin vanhempien ikäluokkien kotiutuksiin. Vuonna 1896 syntyneet kotiutettiin kokonaan ja vuosina 1897-1911 syntyneet koottiin divisioonien erillisiin pataljooniin, jotka tarvittaessa voitiin kotiuttaa osasto kerrallaan. Runsaat 70 000 miestä näistä lomautettiin kokonaan osan jäädessä huolto- ja takalinjoille. Vastaavasti etulinjan rykmentteihin saatiin uusia lisävoimia koulutuskeskuksista. Tammikuun alussa myös JR50 koki joukkojensa perusteella suuren muodonmuutoksen. Kaikki yli 30-vuotiaat miehistöön ja aliupseereihin kuuluvat kotiutettiin ja tilalle saatiin koulutuskeskuksista nuorempia miehiä yhteensä 2856. Samassa yhteydessä osa vanhemmista ikäluokista siirrettiin JR8:aan. Armeijan huono varustetilanne näkyi uusien nuorempien ikäluokkien tullessa rintamalle. Osalta miehistä puuttui kokonaan asetakki sekä useiden housut ja jalkineet olivat huonokuntoisia jopa rikkinäisiä. Alusvaatekertoja ei ollut kuin yksi ja miehet kertoivat, että koulutuskeskuksissa oli jaettu likaisia alusvaatteita. Huolimatta huonosta varustetilanteesta tulijoiden yleinen mieliala ja maanpuolustushenki olivat kuitenkin korkealla.
JR 50:n asemasota Ala-Syvärillä oli kaiken kaikkiaan rauhallista aikaa. Miehet opettivat saksalaisille aseveljille hiihtämistä ja partiointia. Molemminpuolinen tykistö ja kranaatinheitintuli saattoi ajoittain yltyä kiivaaksikin, mutta yleensä tulitus oli harvahkoa häirintätulta. Komppanioita ja pataljoonia pidettiin vuorotellen etulinjassa ja reservissä. Partiotoiminta oli tarkka-ammunnan ohella tämän vaiheen ainoaa aktiivista sotimista. Tosin III pataljoona irrotettiin 13.4.-1.6.1942 VI armeijakunnan alaisena erikoistehtävään Bulajevan suunnalla. Siellä venäläiset aloittivat rajun keväthyökkäyksen Semenskin lohkolla keskisellä Syvärillä huhtikuun puolivälissä. Suomalaiset kävivät ankaran torjunta-taistelun ja etulinja jäi entiselle paikalleen Syvärin eteläpuolelle.
JR50:n tappiot Syvärin alajuoksulla [1]:
JR50 | upseerit | aliupseerit | miehistö | yhteensä |
---|---|---|---|---|
kaatuneet | 3 | 0 | 23 | 26 |
haavoittuneet | 5 | 9 | 160 | 174 |
Siirtyminen Syvärin yläjuoksulle
Touko-kesäkuun vaihteessa JR50 siirtyi Syvärin yläjuoksulle. JR50:n rintamavastuu Kimjärven itäpuolella kesti noin kuukauden 5.7.–17.8.1942. Tänä aikana rykmentti kävi kovan Särkijärven eli Pirunkukkulan taistelun 22.–23.7.1942. Vihollisella oli hallussaan Särkijärven kylä ja sen pohjoispuolella ns. Pirunkukkula, jolta vihollisella oli mainiot tähystys- ja tulitusmahdollisuudet JR50:n asemiin. Tilanne oli saatava hallintaan valtaamalla kylä ja kukkula. Valtausyritys alkoi hienosti, mutta päättyi suomalaisten tappioon ja kukkulalta jouduttiin perääntymään. Elokuun loppupuolella 1942 JR50 siirtyi Vadrusjärven lohkolle Kimjärven länsipuolelle. Täällä rykmentti aloitti vilkkaan partiointi- ja tiedustelutoiminnan. Vihollisen asemat olivat noin 0,5–1,5 kilometrin päässä JR50:n asemista. Vihollisella ei ollut yhtenäistä puolustuslinjaa, vaan erillisiä kenttä- ja aliupseerivartioita, joiden välimaastot varmistettiin partioinnilla. Vuoden 1942 taistelutoiminta rajoittui lähes yksinomaan 11. Divisioonan osalta vilkkaaseen partiointiin sekä väkivaltaisiin taistelupartioilla suoritettuihin ns. tiedusteluretkiin sekä vihollisen hyökkäysten torjuntaan.

Venäläinen loikkari otettu kiinni Syvärillä
13.3.1943 JR50:n III Pataljoona sai tehtäväkseen hyökätä Suuren Kuzrajärven länsipuolelle. Hyökkäyksen tarkoitus oli sitoa vihollisen joukkoja ja auttaa näin saksalaisia, joilla oli suuria vaikeuksia Leningradin rintamalla. Taistelu käytiin 19.-27.3.1943. Tykistön avustamana vahvennettu III Pataljoona motitti vihollisen jo kolmen tunnin taistelun jälkeen. Seuraavina päivinä vihollinen teki vastahyökkäyksiä, mutta suomalaisten ote piti. Pataljoona sai kirjalliset kiitokset saavutuksestaan. Keski-Suomen sankarihautoihin kätkettiin yli 20 sankarivainajaa, jotta Neuvostoliitto ei uskaltaisi vetää joukkojaan Syväriltä Saksaa vastaan ja että Suomen ase- ja elintarviketäydennykset sujuisivat häiriöttä.
Vuoden 1943 aikana vallinneen suhteellisen hiljaisen puolustusvaiheen aikana pääosa 11. Divisioonan joukkojen työstä suuntautui asemien lujittamiseen. Suomen linnoitustöiden painopiste alkuvuoteen 1944 asti oli Syvärillä. Myös uusia teitä rakennettiin ja vanhoja kunnostettiin. Pitman raskaan rivistösillan valmistuminen oli merkittävä tapaus. Miehiä koulutettiin ja kevättalvella 1943 organisoitiin tarkka-ampujien toiminta tarkka-ampujaupseerin johtamiksi osastoiksi pataljoonittain. Leningrad vapautui piirityksestä talvella 1944. Toukokuun 1944 aikana vihollisen toiminta oli erittäin aktiivista Kimjärven ja Vadrusjärven välillä. Se kohdistui lähinnä Rantatukikohtaan. 16.6.1943 JR50 sai käskyn siirtyä Syvärin pohjoisrannalle ja marssia Aunuksen suuntaan ja sieltä edelleen junalla Viipuriin päin. Vihollisen 9.6.1944 aloittama Kannaksen suurhyökkäys oli saanut huolestuttavat mitta-suhteet ja Itä-Karjalasta päätettiin luopua. Myös Syvärin joukot saivat pikaisen vetäytymiskäskyn, koska niitä tarvittiin nyt Kannaksella.
JR50 vastuualueet asemasotavaiheessa Syvärillä
Asemasotavaiheessa Syvärillä JR50:n joukot olivat alkuvaiheessa Syvärin alajuoksulla lähellä Laatokan rantaa Kuuttilahden alueella ja myöhemmin ne siirtyivät Syvärin yläjuoksulle Kimjärven ja Juksajärven alueelle.
Kts. JR50 Syvärillä |
---|
![]() |
Sotapäiväkirjasivut
Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.
- I Pataljoona
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 29.11.1941-10.4.1942
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 11.4.1942-16.10.1942
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 17.10.1942-31.12.1942
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 1.1.1943-27.11.1943
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 28.11.1943-31.12.1943
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 1.1.1944-7.6.1944
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 8.6.1944-18.6.1944
- II Pataljoona
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 29.11.1941-31.7.1942
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 1.8.1942-3.2.1943
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 3.2.1943-23.6.1943
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 23.6.1943-20.10.1943
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 21.10.1943-31.12.1943
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 1.1.1944-18.6.1944
- III Pataljoona
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 29.11.1941-19.4.1942
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 19.4.1942-20.11.1942
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 21.11.1942-30.5.1943
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 30.5.1943-16.11.1943
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 17.11.1943-31.12.1943
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 1.1.1944-18.6.1944
Lähteet:
- Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivut 196-492
- Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 158-340
- Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9
- Viisi sodan vuotta -Suomi II Maailmansodan myrskyissa, Korhonen Arvi, WSOY 1959
Viitteet:
- [1] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 187