Verkkalan historia

Kalle Lindqvistin aika

Verkkalan talon sijainti Kolunpohjalla

Verkkalan perusti ja siinä asui Kalle Lindqvistin (1849-1916) perhe. Kalle oli syntynyt hänen vanhempiensa asuessa vielä Simolan talossa. Tämä talo sijaitsi Aholan ja Eerolan välillä ja on yhdistynyt myöhemmin Eerolaan. Haapaharjulla eli Lippalassa Kalle vanhempiensa ja sisaruksiensa kanssa asui 1870-luvulle saakka, kunnes joutui lähtemänä Venäjän armeija mukana Turkin sotaan vuonna 1877.

Kallen isä, pitäjänsuutari Joonas Lindqvist oli kuollut 1872 ja Kalle oli ollut torpparina hänen jälkeensä. Lippalassa ei ollut peltoa siihen aikaan tehtynä, mihinkäs suutari olisi peltoja tarvinnut. Lippa-Kaisankin perhekin oli luultavasti muuttanut jo Lippalaan asumaan. Kalle muutti Verkkalaan, teki sinne peltoa ja rakennukset. Torppa sijaitsi Kolunpohjantien varrella Pajalan mäen takana.

Verkkalan riihi

Rakennuksia oli asuinrakennuksen lisäksi navetta, talli, sauna ja riihi. Tiedossa ei ole, veikö Kalle Lippalasta rakennuksia mukanaan, todennäköisesti vei. Kirkonkirjoissa Haapaharjun nimi lähti Kallen mukana eikä Verkkalan nimeä esiinny lainkaan.

Lippala oli jonkin aikaa Harju-nimisenä, mutta Lippala vakiintui myös viralliseen käyttöön. Ehkä Saarijärven kirkkoherra ei ollut Kolunpohjalla käynyt, eikä tarkkaan tuntenut torppien sijaintia. Kallen vaimo oli Eeva Loviisa Matintytär syntynyt 1.1.1855 Kivimäen talossa Kangashäkissä ja heidät oli vihitty 1881. Eeva oli Matti Jaakonpoika Kivimäen ja hänen vaimonsaMarian tytär (Otto Kivimäen isän sisar). Kallen äiti ja nuorempia sisaruksia myös asui Verkkalassa. Sisaret tunnettiin myöhemmin Pulloposki-Amaliana ja Peltolan Hannana. Hanna toimi Honkolan Osuuskaupan hoitajana Koivikon Eeva apulaisenaan. Äiti Maria Matintytär kuoli 18.3.1901.

Kalle oli suoraryhtinen mies, kuten vanhan soturin kuuluukin olla. Komento torpassa oli siistiä ja toimeentulo tyydyttävää. Sanitäärin taitoja Kalle oli oppinut Turkinsodassa. Hän veti hampaan suusta, iski suonta ja osasi tämänlaatuisia asioita.

Tultuaan vanhaksi Kalle möi torpanoikeutensa taloon ja muutti pois. Torpparijaossa vuonna 1921 maat liitettiin Pajalan maa-alueisiin. Rakennukset hävisivät, vain perustuskiviä on enää jäljellä. Viimeisenä hävisi riihi, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1950 eräänä kesäyönä kenenkään tietämättä.

Kallella ja Eevalla oli vain yksi poika, Hermanni. Poikansa kuoleman jälkeen (1906) Kallella ei enää ollut motivaatiota torpan asumiseen ja hän möi torpanoikeutensa taloon muuttaen Kivimäkeen, vaimonsa kotitaloon asumaan.

Emanuel Hyytiäisen aika

Emanuel Hyytiäisen perhe Ameriikassa

Lindqvistien jälkeen Verkkalassa asui muutaman vuoden Emanuel Hyytiäisen (1861-1954) perhe. Vaimo oli Tilda Ahola (1860-1941) Honkolan Aholasta ja heillä oli lapsia Hugo Eemil (1882-1954) ja Maria Vilhelmiina (1887-1979). Hyytiäisen perhe muutti Amerikkaan 1909 ja Verkkala jäi autioksi. Viereisen kuvan he ovat lähettäneet vaimon kotiin Aholaan Amerikasta.