JR 50

Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

Suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s.27.11.1895 ja k.25.11.1965) . Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan komppanianpäällikkönä. Hän kului myös niin sanottuihin kalterijääkäreihin.

Nahin vanhemmat olivat kirjakauppias Frans Fredrik Nahi ja Hulda Wilhelmiina Grönholm. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Mary Elisabet Valtamon kanssa.

Nahi kävi kolme luokkaa Forssan yhteiskoulua ja suoritti yksityisesti seitsemännen luokan Turun suomalaisessa lyseossa vuonna 1929. Hän suoritti hyökkäysvaunukurssin Hämeenlinnassa vuonna 1922 ja kävi Taistelukoulun komppanianpäällikkökurssin vuonna 1928 ja Majurikurssin vuonna 1931 sekä suoritti konekivääri- ja kranaatinheitinkurssin vuonna 1935.

Jääkärikoulutus Saksassa

Nahi työskenteli autonkuljettajana, kun hän sai tiedon jääkäriliikkeestä maanviljelijä Pieltä syksyllä vuonna 1915. Asiasta innostuneena päätti hän värväytyä Saksaan jääkäripataljoona 27:ään. Matkaan hän lähti ns. Lapuan reittiä, minkä varrella hän joutui vangituksi Seinäjoella 28.2.1916. Mukanaan hänellä oli neljä neljä muuta miestä, jotka hänen oli määrä saattaa Jääkäripataljoona 27:n alokasryhmään Saksaa. Seinäjoelta heidät siirrettiin edelleen Helsinkiin Katajanokan tutkintavankilaan. Häntä syytettiin jääkärivärväyksestä. Tätä vankeutta kesti 7 viikkoa, jonka ajan Yrjö Nahi kuvailee elämänsä raskaimmaksi. Katajanokalta matka jatkui Venäjälle Pietariin Spalernajan vankilaan. Koppikaverikseen Yrjö Nahi sai Vilho Mäen, mutta ei aikaakaan, kun Nahi huomasi olevansa sellissään yksin, sillä poliittisesti arveluttavien vankien ei ollut suotavaa olla samoissa selleissä. Hänen naapureinaan Spalernajassa oli: seinänaapurina G. Salonius, yläkerran naapurina yliloikkari Niskanen petturi ja maankavaltaja (näitä sanoja käyttää S-W. Pekkola kirjassaan Kalterijääkärit). Sellikavereina Nahilla vieraili pikkurikollisista murhamiehiin. Venäjän vallankumous oli vapauttava Spalernajan vangit 12.3.1917. Vankilasta vapauduttuaan Yrjö Nahi yritti uudemman kerran lähtöä Saksaan jääkärioppiin. Tällä kertaa hän käytti ns. Nurmeksen etappia. Matka eteni Hyrynsalmelle "Hallan Ukon" luokse, josta hän sai matkakaverikseen Aarne Sihvon, joka johdatti hänet jääkäripataljoona 27:ään Lockstedtin leirille, missä hänet sijoitettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 13.5.1917. Täydennysjoukosta hänet siirrettiin pataljoonan 2. komppaniaan 7.8.1917.

Nahi astui Suomen armeijan palvelukseen Saksassa 7.3.1918 aliupseeriksi ylennettynä. Takasin Suomeen hän saapui 18.2.1918 aselaivoja saattaneen komennuskunnan mukana Vaasaan. Vaasasta hänet komennettiin 21.2.1918 alkaen komppanianpäälliköksi Porin rykmentin I pataljoonan 4. komppaniaan, jonka päällikkönä hän toimi Porin valtaukseen saakka. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Pomarkussa ja Noormarkussa sekä Porin valtaukseen.

Nahi palveli sisällissodan jälkeen komppanianpäällikkönä Porin rykmentistä muodostetussa Tammisaaren vartiopataljoonan 2. komppaniassa, josta hänet siirrettiin hänen anomuksestaan 6.9.1918 alkaen Itämeren jalkaväkirykmentti 1:een, josta muodostettiin myöhemmin Porin rykmentti. Rykmentissä hän toimi nuorempana upseerina 3. konekiväärikomppaniassa. Komppaniassa hän toimi myös komppanianpäällikkönä 27.1. - 8.11.1920 välisen ajan. Toisen konekiväärikomppanian päälliköksi hänet nimitettiin 15.4.1921 ja toisen pataljoonan komentajaksi 8.10.1931. Seuraavaksi hänet nimitettiin 29.12.1930 aliupseerikoulun johtajaksi. Aliupseerikoulusta hänet siirrettiin 5.12.1937 yleisesikuntaupseeriksi Turun pohjoisen sotilaspiirin esikuntaan.

Talvisota

Nahi osallistui talvisotaan pataljoonan komentajana Jalkaväkirykmentti 15:sta ja osallistui taisteluihin Summassa, Näykkijärvellä ja Viipurissa. Välirauhan aikana hän toimi edelleen samassa tehtävässä, kunnes siirrettiin myöhemmin Sisä-Suomen suojeluskuntapiirin päälliköksi ja myöhemmin komentajaksi.

Jatkosota

Jatkosodan puhjettua Nahi komennettiin Jalkaväkirykmentti 50:n komentajaksi ja osallistui sen komentajana taisteluihin Laatokan Karjalassa. Ilmeisesti Yrjö Nahilla oli huonot välit IV armeijakunnan komentajaan Paavo Talvelaan, kun hänet siirrettiin päällikön paikalta jo ensimmäisenä sotavuonna VI Armeijakunnan Henkilötäydennyskeskuksen päälliköksi. Paavo Talvelan elämäkerrasta saa käsityksen, että siirron takana olisi Jääkärieversti Kaarlo Heiskanen, jonka Talvela sanojensa mukaan siunasi. Nahia seurasi rykmentin komentajana majuri Martti Aho. Henkilötäydennyskeskuksesta hänet siirrettiin Jalkaväenkoulutuskeskus 3:een. Koulutuskeskuksesta hänet siirrettiin vuonna 1942 komentajaksi Sisä-Suomen suojeluskuntapiiriin ja hoiti samalla myös Keski-Pohjanmaan sotilasläänin komentajan tehtäviä, kunnes erosi sotien jälkeen vakinaisesta palveluksesta ja työskenteli sen jälkeen maanviljelijänä Turun Hirvensalossa. Hänet on haudattu Turkuun.

Lähteet:

• Pekkola, S-W: Kalterijääkärit, WSOY Porvoo 1930
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
• Suomen Vapaussota IV (toim. Donner, Svedlin, Nurmio), Gummerus Jyväskylä 1924.
• Talvela, Paavo: Sotilaan elämä muistelmat 1. Gummerus Jyväskylä 1976 ISBN 951-26-1220-8
• Virkaikäluettelo upseereista vakinaisessa sotapalveluksessa 1.3.1922. Ehdotus. 1919, 41 s.
• Valmistava virkäikäluettelo vakinaisista upseereista ja vakinaisessa palveluksessa olevista reserviupseereista armeijassa. 1919, 37 s.